Jäin vähän mietteisiini , ku oon tavannut vanhoja työkavereita ihan sattumoisiin. Toinen niistä jutteli, että taitaa loppua koko kuntoutus, kun täytyy kaikki kirjata tietokoneelle niin tarkasti ja on vuodepotilaita niin paljon!? Ongelmahan on se, että mun tilalle ei oo otettu kuntohoitajaa, vaan sairaanhoitaja tekee sitä. Ne ei miellä sitä, että kuntoutusta on vaikka kuinka paljon, jos haluaa nähdä sen laaja-alaisesti. Sä voit tehdä passiivista jumppaa,laulaa, istuttaa sängyn laidalla, seisomaharjotuksia, lukea, tehdä kevyttä hierontaa, lämpöhoitoja, sähkökipuhoitoja, ulkoilutusta, järjestää vaik torireissuja, markkinareissuja, ohjelmia, musiikkia, kävelytystä, saattohoitoa, vaikka mitä!! Mullei koskaan ollut siellä tekemisen puutetta. Son kuntoutusalan ihmisilläkin tärkeämpää vain se, että joku kävelee tai pystyy itsenäisesti touhuamaan. Ei viittitä nähdä vaivaa ns passiivisten vanhusten kans.Ei kai sitä silloon oo mitään raportoitavaa, jos ei osaa tarttua työstä kiinni. Ja mikäli mä yhtään tunnen niitä, niin heti kun joku on sairaslomal, jätetään kuntoutus ja tämä hoitaja siirretään hoitajan tehtäviin??!  Kas kun sijaisis säästetään, tää systeemi on ollut niille niin helppoa. Nyt kun he ovat joutuneet tän kuntalaajennuksen myötä Salon alaseksi, he joutuukin tosi tarkkaan kirjaamaan työt, eli sielä talos uudet tuulet puhaltaa. Jos mä olisin vielä työelämäs, mullei olis ongelmia, minoon ennenkin tuulimyllyjä vastaan taistellu hoidoista. TAI OIKEASTAAN MÄ VÄSYIN RAUTALANGASTA VÄÄNTÄMISEEN, SIKS OON ELÄKKEELLÄ. Nyt kun mä oon pois ,mun hommia hoitaa ulkopuolinen fysioterapeutti tarvittaes, sairaanhoitaja ja virkistystoimintaa , en tiedä kuka. JOKOHAN MÄ OON KEHUNU ITTIÄNI TARPEEKSI.